Talvi-iltain tummentuessa
Polin suojiin me saavumme taas.
:,: Meidät tekniikka jälkeen on jättänyt,
sen me tahdomme unhoittaa. :,:

Unelma vain on diplomityömme,
joka tenttimme vanhennut.
:,: Jo ruostunut harpikko käyttämätön,
tushi pulloihin jähmennyt. :,:

Aina teekkaripolvien uutten
ohi pöytämme käyvän nään
:,: Mutta meillä ei voimaa enää kylliksi
heidän joukkoonsa liittymään. :,:

Viini laseissa ilkkuen päilyy,
meitä kutsuen kuohuillaan.
:,: Pois murheemme tahdomme karkoittaa,
äly pois mitä maksoikaan! :,:

Ja kun Integer vitae meille
kerran viimeisen lauletaan.
:,: Silloin ikuisen teekkarin haudalle
oluttynnöri nostetaan. :,: